Sunnuntaina 24.10.2010 klo.18.00 kaikki joukolla kuuntelemaan!!!

VENITE PASTORES®  2010 Genova, Napoli, Otranto, Palermo, Ragusa, Rimini, Roma, Vienna Chierici Regolari Teatini • Le Colonne del Decumano • Musicaimmagine

COMUNICATO STAMPA

decima EDIZIONE DEL festival di musica  E spiritualità

 “VENITE PASTORES”

domenica 24 ottobre ore 18,00

Napoli, Basilica di San Paolo Maggiore

ensemble vocale finlandese “lumen valo”

musiche di Palestrina, Di Lasso, Stella, Gesualdo, Monteverdi, Schütz, Komulainen

L'ensemble vocale finlandese Lumen Valo, apprezzato internazionalmente per la trasparenza del suono e la raffinata interpretazione, sarà a Napoli  domenica 24 ottobre alle ore 18,00 nella Basilica di San Paolo Maggiore (piazza San Gaetano), nell'ambito del Festival di musica e spiritualità “Venite Pastores”,  giunto alla decima edizione.

LUMEN VALO parteciperà alla celebrazione della S. Messa delle ore 18,00 nella storica basilica del centro antico di Napoli; seguirà un concerto spirituale con musiche di Gesualdo, Komulainen, Lasso, Monteverdi, Palestrina, Schütz, e del Teatino Scipione Stella (pubblicate a Napoli nel 1610), alternate a letture tratte da testi di Lorenzo Scupoli (Otranto 1530 - Napoli 1610): il religioso Teatino, del quale si celebra il IV Centenario della morte, è uno scrittore che con le sue opere ha illuminato la sua epoca e la spiritualità moderna, pur rimanendo sempre nell’ombra; il suo Combattimento Spirituale è, sorprendentemente, uno dei più grandi successi editoriali di tutti i tempi con più di seicento edizioni e traduzioni in tutte le lingue. Tra i molti ammiratori che ricevettero una profonda influenza dai suoi scritti vi sono grandi personalità come san Francesco di Sales, Mary Ward, san Paolo della Croce.

Il nome “Lumen Valo” (luce della neve) evoca i giochi di luce e d’ombra tipici della natura nordica. Il gruppo si è formato a Helsinki all’inizio del 1993 e da allora il suo repertorio originale e sapientemente costruito - essenzialmente composto da polifonia del Rinascimento ma sempre più spesso esteso alla musica medievale e contemporanea - è stato applaudito per la trasparenza del suono e la raffinata interpretazione tanto dalla critica che dal pubblico in Finlandia, Gran Bretagna, Svezia, Repubblica Ceca, Estonia, Francia, Germania, Belgio, in sedi come Turku Music Festival, Avanti! Summer Sounds, Naantali MusicFestival, Tampere Biennale, Norwich-Norfolk Festival, Kultursommer Rheinland-Pfalz, Schelswig-Holstein Festival, Royal College of Music in London, Sofia Church in Stockholm, Finlandia-Hall in Helsinki, Chappelle Royal in Brussels e All Saint´s Chappel in Praga, in collaborazione con Quint Essential Sackbutt & Cornett Ensemble, Hilliard Ensemble e con direttori come Michael Baran, Ville Sandqvist, Andrew Lawrence-King. Lumen Valo ha inciso per l’etichetta Sigillum e per Alba Records.

Il gruppo è formato da cantori di fede luterana e ad Helsinki canta spesso anche nella cattedrale ortodossa brani di musica polifonica della tradizione cattolica.

Lumen Valo: Titta Lampela & Laura Salovaara, soprani; Hanna Graeffe & Riikka Noreila, alti; Aaro Haapaniemi & Kari Turunen, tenori; Juha-Pekka Mitjonen, baritono; Juha Suomalainen, basso.

www.venitepastores.net  tel. +39.328.6294500 musicaimmagine.@tiscali.it

Kokous Liisalla 21.10.2010

Pikku hiljaa prinsessoja alkoi tulla paikalle.

Ennen kokouksen alkua,valokuvien katselua ja lehtien selailua.

Soile ja rahastonhoitaja Giuseppe.

Anne lasten kanssa syyslomalla,kiva kun tulit mukaan.

Virpilla on asiaa.

Kahvi leipaa.

Ryhma-Ràmà koossa tàmà!

Kokouksessa mukana sen verran prinsessoja etta saatiin valituksi puheenjohtaja,Merja Kouki jatkaa tassa vaativassa virassa,hih hii!Rahaston hoitajana jatkaa Giuseppe Napolano.Seuraavan kerran tapaamme 21.11,vuorossa on kulttuuri sunnuntai,tapaamme Via Forian ja Via Duomon risteyksessa klo.10.00
25.11 pidetaan kokous joko Annikilla tai Virpilla,asiasta ilmoitetaan tarkemmin kulttuuri retken jalkeen.
Siella sitten suunnitellaan pikkujouluja ja mika tarkeinta,Napolin Suomi-kerhon 25-vuotis paivia!!!!Juhlaa,elama on yhta juhlaa!

Syyskauden ensimmainen kokous Merjalla 30.9.2010

Ei meita montaa ollu,mutta mukavaa oli.Mietittiin vahan tulevia kuukausia ja mita 

voitaisiin tehda yhdessa.Oopperaan mennaan varmasti.Viime vuoden kulttuuri sunnuntai 

oli kaikkien mieleen joten paatimme jarjestaa sellaisen uudestaan.Toivottavasti seuraavalla

kerralla meita on koossa useampi,,voidaan valita puheenjohtaja.

Kahvit juotiin ja herkut syotiin.Kerrottiin menneesta kesasta ja sen seikkailuista.

Kirsti toi mukanaan Annamari Sipilan Helsingin sanomiin kirjoittaman kolumnin nimelta

"Suomi-pulimiaa" se sopii meille kaikille ulkosomalaisille niin hyvin etta kopioin sen tahan teille kaikille luettavaksi.

Annamari Sipilä 
HELSINGIN SANOMAT

Jokaiselta suomalaiselta pitäisi kieltää Suomessa asuminen vähintään kuudeksi kuukaudeksi aina viiden vuoden välein. Vain näin me suomalaiset oppisimme näkemään oman maan hyvät ja huonot puolet entistä tarkemmin.

Pakkoaltistuminen vieraille maailmoille johtaa yleensä alkuvaiheessa Suomen yli-ihannointiin. Suomessa kaikki tuntuu olevan niin paljon paremmin: ruoka, kulttuuri, miehet ja naiset. Seuraavalle vaiheelle on tyypillistä, että Suomi alkaa vaikuttaa vihonviimeiseltä takapajulalta. Ruoka on syömäkelvotonta vakuumihöttöä, kulttuurielämä c-luokan friikkikamaa, ja suomalaiset miehet ja naiset ovat maailman rumimpia.

Kolmannessa vaiheessa löytyy yleensä jonkinlainen tasapaino. Silloin ymmärtää, että intiimisuhteen Suomeen ei tarvitse olla sinivalkoinen tai ainakaan mustavalkoinen. Suhde voi olla aidosti harmaa sen kaikissa sävyissä saimaannorpanharmaasta loskanharmaaseen. Suomi-taivasta tai -helvettiä ei ole olemassakaan. On vain loputon joukko pieniä pettymyksiä ja satunnaisia iloisia yllätyksiä.

Kolmanteen vaiheeseen pääseminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomi-suhde olisi viimeinkin helppo. Päinvastoin.

Pitkään ulkomailla asuneet sairastuvat helposti Suomi-bulimiaan, jos he vierailevat kotimaassaan vain satunnaisesti. Suomi-bulimian oireisiin kuuluu kaiken suomalaisen kouristuksenomainen ahmiminen mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Suomi-bulimikko tulee (lyhyelle) kesälomalle Suomeen tarkan lukujärjestyksen kanssa. Tapaamiset ja muut menot on aikataulutettu 15 minuutin tarkkuudella. Kaikki pitää ehtiä nähdä ja tavata ja kokea.

Suomi-bulimikon ovelimmat ystävät varaavat oman tapaamisaikansa lukujärjestyksen alkupäähän. Silloin Suomi-bulimikko on vielä virkeä, utelias ja nälkäinen. Hän pulppuaa kysymyksiä, haluaa tietää aivan kaiken. (Missä baarissa ihmiset nykyään käyvät? Mikä näyttely pitäisi nähdä? Mitä uudesta pääministeristä puhutaan? Miltä Suomessa oikeintuntuu?)

Alkuviikon lounastapaamisissa Suomi-bulimikko tilaa alkupaloiksi saaristolaisen sillipöydän, pääruoaksi karjalanpaistin ja jälkiruoaksi vorschmackin. Lounas huuhdotaan alas normaalein ruokajuomin. Illallistapaamisissa hän vaatii aluksi tuplablinit kaikkine tykötarpeineen, sitten karhupaistin ja lopuksi juustotarjottimen. Ja tietysti normaalit ruokajuomat.

Aterioiden ja tapaamisten välissä Suomi-bulimikko loikkii kaupungilla sieraimiaan värisyttäen ja yrittää haistaa, mitä kotimaassa oikein tapahtuu. Hän silmäilee ulkomaisia turisteja säälivästi ja puhuu kovaan ääneen suomea tehdäkseen kaikille selväksi, että hän on paikallinen.

Kirjakauppaan Suomi-bulimikko saapuu maanikon kiilto silmissään ja rukoilee myyjää latomaan kahteen konttiin kaikki ne kuluneen vuoden aikana ilmestyneet suomalaiset kirjat, jotka jokaisen on aivan pakko lukea. Ja päälle Sofi Oksasen Puhdistusta viisi kappaletta kullakin saatavalla olevalla kielellä. Pitäähän ulkomaisille tuttaville olla joululahjoja.

Vastaava toistuu levykaupassa. Ja muissa kaupoissa.

Supermarketissa Suomi-bulimikko mättää kärryynsä kaikkea suomalaista, mistä löytyy pienikin myönteinen muistijälki: Pommacia, tiskirättejä, perunajauhoja, silliä, näkkileipää, mäntysuopaa ja naamarasvaa. Miten kaiken saa puristetuksi yhteen matkalaukkuun, sitä Suomi-bulimikko ei mieti. Suomi-huumassaan hän on valmis vaikka vuokraamaan lentokoneen.

Suomi-loman lopussa tunnelmat ovat toiset. Suomalaisia elämyksiä, juoruja, ruokia ja juomia ahminut Suomi-bulimikko hoippuu viimeiseen tapaamiseensa turvonnein päin, sydämin, vatsoin ja jaloin.

Hän tilaa puolikkaan hapankorpun ja pienen lasin haaleaa vesijohtovettä. Hän ei halua enää puhua suomalaisuudesta. Hän haluaa vain päästä pois ja antaa Suomen himmetä taustalle pehmeän harmaiksi mielikuviksi. Kunnes on aika ahmia kotimaata seuraavan kerran.

Annamari Sipilä on Helsingin Sanomien Brysselin-kirjeenvaihtaja

Seuraava kokous on Liisan luona 21.10 klo.16.30